Tänään matkasimme Moonieen kautta Goondiwindiin, noin
parisataa kilometriä. Tie oli välillä leveämpää, kun sitä oli korjattu.
Vanhemmat pätkät olivatkin sitten aika möykkyisiä ja kapeita. Liikennettä oli vähän.
Välillä oli tosi pitkä suora, sitten oli mäennyppylä ja sen jälkeen vielä
pidempi suora, eikä ketään muuta menossa. Jatkuvasti on puroja, joiden kohdalla
varoitetaan tulvista. Mittakepissä on asteikko, joten jos vettä on tiellä,
näkee, kuinka syvää se on. Yhdessä kohdassa oli punainen kyltti, jossa oli
varoitus, että tiellä on vettä, mutta se oli jo kuivunut. Olisikohan
alkuviikosta siellä satanut.
Aika kuuma päivä on tänään: 32 astetta, sanoi leirintäalueen
respanhoitaja. Tulimme leirintäalueelle jo yhden tienoissa. Harakkalinnut
hyppivät tuossa maassa äsken nokka auki läähättäen ja etsivät kai vuotavaa
vesihanaa. Mutta täkäläinen karaistunut leirintäalueen huoltokaveri käveli haalari
päällä, jossa pitkät hihat ja lahkeet sekä jalassa kunnon maastokengät!
Leirintäalueita on täällä melkein joka kylässä, suurimmissa
2-3. Vessat ja suihkut ovat siistejä, pesukoneet ja kuivausrummut sekä
käsienpesualtaat ovat joka paikassa. Yleensä koneellisen hinta on 3-4 dollaria,
mutta Murgossa koneellinen ei maksanut kuin 2 dollaria ja kuivausrumpu oli
ilmainen. Pesin lakanat ja pyyhkeet. Paksut pyyhkeetkin kuivuivat
puolessatoista tunnissa. Leirintäalueet hiljenevät jo yhdeksän tienoilla
täysin. Mitään järjestysongelmia ei ole näkynyt. Lake Awoongan leirintäalueella
oli miesporukka katselemassa TV:tä, juttelemassa ja naureskelemassa avoimessa
oleskelutilassa, mutta yhdeksältä sielläkin oli jo hiljaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti